Kiinan ja Pohjoismaiden välisen kaupan ja rahtiliikenteen markkinakatsaus 2025

Keskeiset kaupan trendit ja luvut (2024-2025)

Kiinan vienti Pohjoismaihin:

• Sähköautot (+35 %): BYD ja NIO valtasivat 18 % Pohjoismaiden markkinoista.

• Aurinkopaneelit (+22 %): Kiinalaiset toimittajat vastasivat 65 %:sta uusista asennuksista Pohjoismaiden hiilineutraaliuspolitiikan vauhdittamana.

• Kulutuselektroniikka (+12 %): Huawei ja Xiaomi laajenivat 5G- ja älykotisektoreilla.

Pohjoismaiden vienti Kiinaan:

• Huippuluokan koneet (+15 %): Ruotsin ABB-robottien ja Tanskan Vestas-tuuliturbiinien kysyntä kasvoi voimakkaasti.

• Äyriäiset (+18 %): Norjan lohen ja Islannin turskan vienti kasvoi tullikannustimien ansiosta.

• Lääketeollisuus (+10 %): Novo Nordisk (Tanska) ja Elekta (Ruotsi) saavuttivat ennätysmyynnin Kiinassa.

Vuonna 2025 tulee täyteen 50 vuotta Kiinan ja EU:n diplomaattisuhteille. Pohjoismaat syventävät yhteistyötään Kiinan kanssa merenkulussa, vihreässä vedyssä sekä niihin liittyvillä aloilla, mikä on vauhdittanut kahdenvälisen kaupan 8,3 prosentin vuosittaista kasvua. Lisäksi suuret pohjoismaiset yritykset, kuten Volvo (Ruotsi) ja Nokia (Suomi), ovat laajentaneet hankintojaan Kiinassa, mikä on vähentänyt riippuvuutta yhtenäismarkkinoista ja vahvistanut toimitusketjujen yhteistyötä osapuolten välillä.

Merenkulun markkinakatsaus: Punaisenmeren kriisin vaikutus ja hintamuutokset

Vuoden 2024 häiriöt:

Punaisenmeren kriisi nosti 40 jalan konttien (FEU) hintoja Shanghain ja Göteborgin välisellä reitillä 5 000–5 500 dollariin (+150 % vuodentakaiseen verrattuna), kun Hyväntoivonniemen kautta ohjatut alukset pidensivät kuljetusaikoja 10–14 päivää.

Vakautuminen vuonna 2025 (toukokuussa):

Hinnat normalisoituivat 2 800–3 200 dollariin/FEU, useiden alla olevien tekijöiden ansiosta:

• Laajennettu maailmanlaajuinen konttilaivaston kapasiteetti

• Punaisenmeren kauttakulkuliikenteen osittainen uudelleenkäynnistys

• Toimitusketjun sopeutumiskyvyn parantuminen

Haasteet ja mahdollisuudet

• EU:n CBAM: Pohjoismaiset tullit kiinalaiselle teräkselle/alumiinille ovat 4–6 %, mutta vähähiilinen vienti (esim. akut, aurinkoenergia) on edelleen kilpailukykyistä.

• Sääntelyyn liittyvät esteet: Pohjoismaiset "toimitusketjun avoimuuslait" (Ruotsi/Tanska) edellyttävät kriittisten mineraalien hankintatietojen julkistamista.

• Vihreät kumppanuudet: Kiinan ja Tanskan välinen vihreän merenkulun sopimus (2025) sisältää metanolikäyttöisiä laivaprojekteja Maerskin kanssa.

Kiinan ja Pohjoismaiden välisen kahdenvälisen kaupan ennustetaan ylittävän 55 miljardia dollaria vuonna 2025, ja uusien energialähteiden, biolääkkeiden ja digitaalisen talouden odotetaan nousevan keskeisiksi kasvun vetureiksi.

Punaisenmeren tilanteen vakiintumisen jälkeen Pohjoismaiden reiteillä kuljetusmaksut saattavat laskea edelleen. Vaihtoehtoiset ratkaisut, kuten Kiinan ja Euroopan välinen rautatie, tarjoavat kuitenkin edelleen monipuolisia logistiikkavaihtoehtoja.

Huomautus yrityksille: Pohjoismaista kauppaa harjoittavien yritysten tulisi seurata EU:n "riskien vähentämisstrategian" mahdollisia vaikutuksia, erityisesti korkean teknologian tuotteiden vaihtoon.

(Huomautus: Simuloidut tiedot havainnollistavat; todelliset luvut voivat vaihdella.)